Historiikki

26.3.2013

Hiltulanlahden Martat 80v 6.5.2007
Hiltulanlahden Martat 80v 6.5.2007

80 v juhlassa

HILTULANLAHDEN MARTAT RY

Historiikki 1927-2007

 

Yhdistys on perustettu opettaja Aino Lajusen johdolla Hiltulanlahden kansakoululla 3.3.1927.Jäseneksi kirjautui ensimmäisessä kokouksessa 20 henkilöä. Yhdistyksen nimeksi tuli Länsi-Kuopion Marttayhdistys. Alue oli ensin laaja, siihen kuului Vehmasmäki, Kuhanen, Sotkanniemi, Kurkimäki. Myöhemmin tästä alueesta erottautui useita uusia yhdistyksiä.

Jäsenmäärä oli 1920 ja 1930-luvuilla 70-152 henkeä.

 

Toiminta ensimmäisten 10 vuoden aikana:

Järjestettiin käsityökursseja, sekä oli myös Punaisen Ristin järjestämiä kursseja.

Erilaisia juhlia oli 41, tehtiin retkiä Pohjois-Savon alueelle esim. kunnalliskotiin.

Näyttelyissä nähtiin kutomakurssin ja säilykekurssin tuotokset. Parhaimmat palkittiin kaniineilla ja marjapensailla .Kilpailuina oli mm, kehruu, perunan kuoriminen ja luudan valmistaminen.

Neuvontatyönä oli maatalouskerhotyö ja ruuanlaittokurssit (62). Opintokerhossa opiskeltiin sairaanhoitoa. Yhteistoimintaa oli useisiin yhdistyksiin mm. Kuopion Kotiteollisuusyhdistykseen, Punaiseen Ristiin, Kuopion Osuusliikkeeseen.

Talous oli kunnan avustusten, yksityisten ja yhdistyksien lahjoituksien varassa.

Perustettiin erilaisia toimikuntia ravintola-, käsityö-, ohjelmatoimikunnat sekä hevosilla liikkuva kuskitoimikunta.

 

1937-1947

Martat kokoontuivat kaksi kertaa kuukaudessa jonkun jäsenen kotiin käsityöiltaan. Alkuvuosina tehtiin vaatteita mm. köyhille lapsille. Käsityötarvikkeisiin kerättiin varoja myyjäisillä, varoja saatiin myös lahjoituksina. Loppuvuosina tehtiin myös omia käsitöitä.

Juhlina järjestettiin kesä- ja syysjuhla, pikkujoulu, raittiushenkisiä juhlia. Juhlia oli yhteensä 70 kymmenessä vuodessa.

Pidettiin useita näyttelyitä mm. kutomakurssi tuotteet, kasvitarha- ja säilyketuotteet. Palkintoina näyttelyissä annettiin kotieläimiä (kanoja), puutarhatyökaluja sekä rahaa.

Kilpailuina oli arkistonhoitokilpailu yhdistysten välillä. Kilpailtiin myös perunan kuorimisessa, sukan kutomisessa, kehruussa, parsimisessa, luudan valmistamisessa.

Retkiä tehtiin 36 kymmenen vuoden aikana. Retket suuntautuivat lähiseudulle , käytiin Maaningan maanviljelyskoululla, Peltosalmen ja Muuruveden kotitalouskouluilla, Suonenjoen Emäntäkoululla.

Kotitalousneuvontaa annettiin puutarhan viljelyssä, ruuanvalmistuksessa, käsitöissä, kodinhoidossa.

Omalle alueelle istutettiin vuosina 1934 ja -35 omenapuita 97, marjapensaita 1502, istutettiin mansikkaa, 596 koristuspensasta sekä monivuotisia kukkakasveja. Tämä kaikki tehtiin neuvojan opastuksella, sota keskeytti neuvojan työt.

Kursseja pidettiin 1927-37 yhteensä 137 kpl. Oli teurastus-, kutoma-, ruuanlaittokursseja esim. kalakurssi. Puutarhakursseilla neuvottiin mm. puiden ja pensaiden leikkausta. Oli vanhojen vaatteiden korjauskursseja sekä tallukoiden valmistuskurssi.

Sota-aikana neulottiin sukkia ja lähetettiin paketteja rintamalle. Autettiin paikkakunnalle majoitettujen sotilaiden vaatehuollossa, pestiin ja korjattiin heidän vaatteita.

Kahdenkymmenen vuoden aikana pidettiin 385 puhetta tai alustusta juhlissa, emäntäpäivillä, ompeluilloissa.

Maatalouskerhotyö suunnattiin nuorille. Varattomien lasten kasvitarha oli mukana alkuvuosista lähtien.

Yhteistyötä tehtiin kuten ensimmäisen vuosikymmenen aikana.

Avustettiin vähäosaisia, jaettiin siemeniä, vaatteita, kenkiä, astioita, vauvapakkauksia.

1936 ostettiin yhdistykselle sähköloukku ja lihta. Ostettiin myös kahviastiasto, tuholaisruiskuja, säilöntävälineitä.

Varoja käytettiin kotitalousneuvojan palkkaukseen, varattomien avustamiseen, kurssitoimintaan. Varoja saatiin lahjoituksina. Lahjoittajina olivat mm. Kuopion Osuusliike,yksityiset henkilöt mm. kylän varakkaat rouvat konsulinna Nylund, tirehtöörin rouva Alma Biese, kauppaneuvoksetar Peura sekä erilaiset yhdistykset.

Alkuvuosikymmenet yhdistyksestä annettiin käytännön tietoa kotitaloustyöstä, lasten kasvatuksesta ja yhteiskunnallisesta elämästä. Loppulauseena 1937 ja 1947 historiikeissä on sama: Epäitsekäs, vakava, harras työ saa Jumalan siunauksen.

 

1950-luvulla kokoonnuttiin edelleen kaksi kertaa kuukaudessa jonkun jäsenen kotiin ompeluiltoihin. Kursseja järjestettiin mm. revinnäiskurssit, sahtikurssi, askertelukurssi sekä rottinkikurssi, jossa tehtiin koreja , tarjottimia ja pulloja. Vanulassa järjestettiin perinteiden juhla.

Alkuvuosikymmenten puheenjohtajina toimivat Aino Lajunen 7 v. Edit Heikkinen 1v. Miina Sormunen 2.v. Oili Hirvonen 12 v. Hanna Kauhanen 12 v.

 

1960-luku

1962 tehtiin virallinen nimen muutos, nimeksi tuli Hiltulanlahden Marttayhdistys ry. Syynä oli jäsenistön asuminen Hiltulanlahden alueella, kaukaisemmat alueet olivat eriytyneet omiksi yhdistyksiksi aikaisemmin.

1960-luvun alkuun asti kokoontumiset olivat ompeluiltojen nimellä, nyt ne muuttuivat marttailloiksi. Iltoihin kuului valistusta sekä neuvontatyötä.

Kokoontumiset olivat marttojen kodeissa. Illoissa luettiin tiedotuskirjeet, laulettiin, pidettiin leikkimielisiä kilpailuja .

Järjestettiin käsityö-, puutarha-, kodinhoito- ja ruuanlaittokursseja. Pidettiin opintokerhoja , mm. tutustuttiin lehden tekemiseen, laadittiin pari numeroa Hilmat-lehteä.

Retkien tavoitteena oli tiedon lisääminen, mutta tehtiin myös huviretkiä.

Matkusteltiin jopa ulkomaille, 14.6.1962 lähdettiin Norjaan Tromsaan, myöhemmin matkustettiin Neuvostoliittoon.

1966 alkoi hiihtokilpailut eri yhdistysten välillä, mukaan tuli myös kävelykilpailut, osanottajia oli 100-150 henkeä.

Vuoden 1967 historiikki päättyy sanoihin Vuodesta vuoteen ahertaen, yhteen hiileen puhaltaen ja yhteisvoimin toimiminen sekä Jumalan johdatukseen luottaen.

 

1970-luku

Marttailtoja pidettiin säännöllisesti, yli 20 vuodessa. Pidettiin opintokerhoa, hiihtokilpailtiin ja kuntokäveltiin.

Järjestettiin lumppukeräys. Tehtiin vierailuja toisiin marttayhdistyksiin.

Matkusteltiin useasti:1972 lähdettiin Ahvenanmaalle, -76 lähdettiin laivalla Ruotsiin ja jatkettiin sieltä linjakkaalla Norjaan,-77 tehtiin Lapinmatka, -78 matkailtiin Eestiin Tallinnaan ja Pärnuun, sieltä jatkettiin Leningradiin.

1976 järjestettiin muotinäytös sekä pidettiin kauneudenhoitoilta.

1970-luvulla tuotiin terveysasiat esille. Tutustuttiin mama-tutkimukseen (rintasyövän varhaistoteaminen), osallistuttiin ensiapukursseille, ruokakursseilla korostettiin terveellistä ruokaa (kasvikset, sokeri ja rasva tuotiin esille).

Puheenjohtajina toimivat Hilkka Korhonen 18 v. ja Hilda Pitkänen 2v.

 

1980-luku

Terveellisen ravinnon esille tuominen jatkui. Ruokapitoja järjestettiin useita: kasvis- , eko-, yrtti-, pottupidot. Elvytettiin perinneruokaa, leivottiin piirakoita ja ruisleipää, laitettiin nauriista ruokaa. Järjestettiin erilaisia ruokakursseja, oli piirakkakurssia, pikkukokkikurssi, kasvis- ja perunakurssi. Viihdyttiin letunpaistoilloissa. Kerättiin rahaa leipomalla myyjäisiin.

Kurssien aiheina oli sienillä värjääminen ja puutarha, oli myös opintokerhotoimintaa. Osallistuttiin Martta-messuille useana vuotena sekä puutarhapäiville. Järjestettiin muotinäytös ja kauneusiltoja. Käytiin katsomassa teatteriesityksiä. Kuopion Marttakuorossa lauloi usea martta, esiintymisiä oli mm. kaupungin Kalevan päivä juhlissa.

Osallistuttiin kylän koulun 100-vuotisjuhlien järjestelyihin sekä kylän siivoustalkoisiin. Harrastettiin voimistelua ja kuntokävelyä, hiihdettiin Etelä-Kuopion marttayhdistysten välisissä hiihtokilpailuissa. Tehtiin runsaasti kotimaanmatkoja, Ahvenenmaa oli yksi kohde. Laskiaisretkillä suunnattiin mm. Haapamäelle.

Järjestettiin äitienpäivä-, isäinpäiväjuhlia sekä pikkujouluja.

Marttojen taitoavaimia suoritettiin. Villalangoista neulottiin torkkupeittoja.

1980-luvulla yhdistyksen toimintaan tuli mukaan kansainvälisyys, tutustuttiin esim. Afrikan naisten elämään.

Puheenjohtajina toimivat Anja Laitinen 6 v. ja Seija Hiisijärvi 4 v.

 

1990-luku

90-luvulla kiinnitettiin huomiota naisen asemaan, tarkasteltiin maatalon emännän muuttuvaa toimenkuvaa, naista tutkijana. Korostettiin positiivista ajattelua, opeteltiin tuntemaan omaa kehoa, osallistuttiin tyylikurssille. Mama-ohjelman mukainen oma tarkkailu jatkui.

Ruuan terveellisyys oli esillä ja alkoi painonhallinta.

Liikuntaa harrastettiin monimuotoisesti, osallistuttiin hiihtotapahtumiin, kuntokävelyihin, luontoretkiin, kuutamohiihtoihin, välillä myös yhdessä muiden yhdistysten kanssa.

Opintokerho toiminta oli runsasta.

Puutarhaan liittyvistä asioista oltiin kiinnostuneita: esillä oli luonnonmukainen viljely, yrttien viljely, kompostin teko, luonnonmukainen kasvinsuojelu, viherkasvit ja kukkasipulit. Jätteiden kierrätys tuli ajankohtaiseksi.

Useissa myyjäisissä oltiin mukana, teatteriretkiä tehtiin ahkerasti. Kotimaassa matkailtiin usein, vuosikymmenen lopussa matkat suuntautuivat kylpylöihin.

Lappiin tehtiin kesäretkiä ja ruskaretkiä, tutustuttiin Sevettijärveen, Kuusamoon, Saariselkään , Utsjokeen ja Pyhätunturiin, kerran käväistiin myös Norjassa.

Järjestettiin isäinpäiväjuhlia, kylän joulujuhlia, pikkujouluja, lasten tapahtumia Vanulassa.

Ruokapitoja pidettiin useita mm. ekopidot ja yrttipidot. Leivottiin piirakoita, tehtiin juustoa, palautettiin mieliin säilöntää, järjestettiin puurokurssi.

Kiinnitettiin huomiota sähkön kulutukseen, luettiin runoja, askarreltiin joulukoristeita, opeteltiin kukka-asetelmien tekoa. Muotinäytöskin järjestettiin. Suoritettiin marttojen taitoavaimia ykkösiä ja kakkosia.

Puheenjohtajana oli Marja Tilles 8v. Tuovi Knuutinen aloitti puheenjohtajuuden 90-luvun lopulla.

 

2000-luku

Valtakunnallisina teemoina on ollut Nainen ajassa, Iloa ja turvaa martoissa, Tasa-arvo tavaksi.

Yhdistyksen jäsenmäärä on ollut viime vuosina 60-80.

Marttailloissa olemme laulaneet, lukeneet runoja, tietokilpailleet runsaasti, luimme kirjaa Martta ja Maria. Illoissa on saatu tietoa kodin vakuutusasioista ja turvallisuudesta, olemme kuulleet Minna Canthista, meitä on neuvottu ruokahygienia-asioissa. Lettuja ja makkaroita on paistettu ahkerasti.

Omasta itsestään huolehtiminen on ollut paljon esillä, on saatu tietoa ihonhoidosta, värianalyysistä.

Olemme harrastaneet liikuntaa: retkeilyä lähimaastossa Vanuvuorella, Saramäessä , Tervalammella. Olemme täyttäneet kuntokortteja, kävelleet pururadalla, kuutamohiihtäneet, käyneet vesijumpassa.

Terveysasioissa olemme saaneet tietoa sydän- ja verisuonitaudeista, vitamiineista, keliaakikon ruokavaliosta.

Opintokerhossa opiskeltiin Arjen askeleet,paino hallintaan- kurssia. Olemme myös osallistuneet vyötärön kavennukseen ”sentit peliin”-tapahtumassa.

Puutarha-alalla on tuotu esiin yrtit, kateviljely, kotipihan pensaat ja ikivihreät havut, vierailtu Hännisen Puutarhalla.

Kursseja on ollut usein mm. tyyli-, pikku kokki-,paju-, geelikynttiläkurssi, ruokakursseina yrtti-, kala-, kevyet jouluherkut-, pateet ja timbaalit kurssi. Lapsille olemme järjestäneet ruoka- ja askartelukursseja.

Olemme askarrelleet pääsiäis- ja joulukoristeita, kahvipusseista pannunalusia ja kasseja, uusiopaperia, olemme tutustuneet kuivahuovutustekniikkaan.

Järjestimme Vanulassa ensiapu- ja alkusammutuskoulutusta yhdessä terveydenhoitoalan opiskelijoiden ja palolaitoksen kanssa.

Varainhankinnan merkeissä olemme järjestelleet tilauksesta pikkujouluihin ruokailuja sekä kahvitilaisuuksia.

2002 pidimme Vanulassa Emäntälehti 100-vuotta juhlan. Järjestimme kyläläisille yhteisen pikkujoulun yhdessä Vanun Veikkojen kanssa.

Kotimaassa olemme matkailleet usein kylpylöihin ja teattereihin. Lemmenjoella pyörähdettiin. Matkustettiin Latviaan Riikaan, viime kesänä tutustuimme Saarenmaahan.

Yhdistykselle avattiin sähköpostiosoite. 2007 yhdistyksen virallinen nimi lyheni Hiltulanlahden Martat ry:ksi.

Tuovi Knuutinen lopetti 8-vuotisen puheenjohtajuuden. Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin 2007 Taina Hiltunen.

Olette kuulleet yhdistyksen 80-vuotis taipaleesta, paljon asioita jäi kertomatta. Tästä jatkamme eteenpäin perinteitä kunnioittaen, tässä ajassa eläen, yhdessä marttatoimintaa eteenpäin vieden